Gameday 3

Aamurutiinit yritettiin hoitaa samalla täsmällisyydellä kuin aikaisempina päivinä. Homma hieman mutkistui kun Toni nukahti pommiin ja heräsi ”vasta” varttia vaille kuusi… Noh, kerettiin pestä hampaatkin ilman kiirusta.

Eikun kentille, Klubille tullessamme törmäsimme Maksikon joukkueen kapteenin, kello oli hieman yli 8. Kapteeni kyseli että avotaanko lämmittelyvuoro vai sovitaanko, molemmat halusivat myöhemmän vuoron, joten arvalle meni. Meksikon joukkueen kapteeni kaivoi headinsä kassista ja kysyi oikein vai väärin? Kun Tapsa antoi vastauksen, katsoi meksikon poika tarkasti mitenpäin maila oli kädessä jonka jälkeen pyöritti hienovaraisesti puoli kierrosta varmistaen jälkimmäisen vuoron. Oli naurussa pitelemistä kun suomipoikaa vietiin jo ennen pelejä…

Lämmittelyiden jälkeen pelit käyntiin. Alec haastoi taitavan meksikon kakkospelaajan vaikkakin otti tiukasti nenäänsä. Ottelun hintana oli kipeytynyt ja ehkä revähtänyt  vatsalihas.

Tapsan vuoro ottaa miekka käteen. Tapsa otti tukkapöllyn tiukan 2,5 tunnin taistelun jälkeen meksikon ykköspelaajaa vastaan. Meksikon kaveri löi joka ikisen pallon takaisin, ja juoksi kuin hullu tekien toistuvasti hyökkäyksiä verkolle. Toisen erän murron meksikon otti huikean, uuno turhapuromaisen syöksyn jälkeisellä uskomattomalla ylösnousulla ja poimi Tapsan krossiohituksen pitkin linjaa. Hienoa taistelua ja hieno peli. Yleisökin kuulemma tykkäsi. Valitettavasti tappio varmisti lohkon kakkospaikan ja siten jatkossa pelataan sijoista 6-10.

Kapteeni tiputti itsensä nelinpelistä ja nimesi joukkueen tiikerit, eli tonin ja miikkan kehiin. Pojat saivat tuntea maailmanluokan palautukset ja syötöt. Eräskin pommipalautus tuli suoraan tonia kohti 220 kilsaa tunnissa. Tonin reaktiot olivat hyvinkin hereillä, pallo kimposi verkkonauhasta ja toni teemuselännemäiset kädet tekivät nopean liikkeen, tästä on muistona isomman puoleinen kuhmu otsassa…

Tappion karvasta kalkkia mutta hyvillä mielin, kaikkensa antaneena.

Päivä jatkuu mukavissa merkeissä, Alec kuskiks, auto tulille ja matkaan kohti Anaheimiä katselemaan änäriä. Matkaa vajaat 100 mailia. Alec kertoi painavansa alkukiihdytyksen jälkeen seuraavan kerran jarrua vasta jääkiekkohallin parkkipaikalla. Taidetaan laittaa turvavyöt tiukalle…